Lukihäiriöitä on arviolta 5-10 prosentilla kaikista ihmisistä. Kyse on siis hyvin tallisesta ongelmasta, joka koskettaa kaiken ikäisiä ja hyvin erilaisia ihmisiä kautta maailman.

Joidenkin tietojen mukaan tosin kuku- ja kirjoitusvaikeudet ovat Suomessa harvinaisempia kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa ja monissa muissa maissa. Väestöstämme noin 3-5 prosenttia kärsii lukivaikeuksista. Syynä tälle onnekkaalle poikkeamalle maailman keskiarvoista on se, että suomen kielen äänteet ja kirjaimeet vastaavat toisiaan lähes täydellisesti.

Joka tapauksessa lukihäiriö on osa arkipäivää hyvin monelle – niin taviksille kuin julkkiksillekin. Tunnetuista suomalaista lukemis- ja kirjoitusvaikeuksia potevat muun muassa

urheilun, bisneksen ja median monitoimimies Hjallis Harkimo, pop-artisti Robin Packalen ja yrittäjä Katariina Wuoristo. Heistä jokainen on oiva esimerkki siitä, että lukivaikeus ei estä elämässä onnistumisia ja menestyksekkään työuran luomista.

Muita kuuluisia lukihäiriöisiä ovat esimerkiksi Ruotsin kruununprinsessa Victoria, laulaja-näyttelijä Cher, suhteellisuusteorian kehittäjä, tiedemies Albert Einstein, muusikko Johnny Lennon ja Iso-Britannian entinen pääministeri Winston Churchill.

Mutta nostetaanpa esille myös muutamia ns. tavallisia ihmisiä mielenkiintoisine kokemuksineen lukivaikeuksista.

Janika, 22 v

janikan-lukihairio-vaikeudet

Janikalla ei koskaan virallisesti todettu lukihäiriötä, mutta testit kuitenkin viittasivat siihen. Vaikeudet kielien oppimisessa veivät erityisopetukseen, mikä puolestaan nolotti, koska hän koko muiden pitävän häntä tyhmänä. Koulu ei kiinnostanut, vaan meni huonosti ja tuntui vaikealta. Ongelmina olivat erityisesti kirjainten tunnistaminen ja kirjoittaminen.

Janika kertoo, että lauseiden kirjoittaminen käy kovin hitaasti. Koska jo pelkkä nimienkin muistaminen on hankalaa, niin vieraskielisten sanojen kanssa on todella vaikeaa. Myös puhuessa saattavat senat mennä sakaisin tai joitain sanoja unohtuu pois kokonaan. Tentissä on vaikea ehtiä kirjoittaa kaikki haluamansa.

Intoa opintoihin antoi lopulta se, että Janika oli kauppakoulussa luokkansa paras ja sai stipendejäkin. Hän valmistui ammattikorkeakoulusta it-tradenomiksi kaikkia muita yhtaikaa aloittaneita nopeammin ja jatkoi saman tien yliopistoon.

Kunnianhimo ja sisukas luonne ovat auttaneet tiukoissa paikoissa opintojen kanssa, jotka on tehtävä englanniksi. Lukivaikeus ei estä haaveita toteutumasta vaan on lähinnä hidaste.

Ville, 31 v

ville-lukihairioVillen äiti huomasi lukihäiriöön viittaavia oireita jo pojan ollessa esikouluikäinen. Koulussa tehtiin testit ja todettiin keskivaikea lukihäiriö. Ville pääsi erityisopetukseen, mutta yhtä tärkeänä hän pitää sitä, että kotona oli lukemismyönteinen ilmapiiri. Kirjojen maailma kiehtoi kovasti, koska niitä oli yhdessä äidin ja isän kanssa tutkittu jo hyvin pienestä pitäen.

Ville selviytyi peruskoulusta kohtalaisesti, vaikka kieliopinnot takkuilivatkin. Oman äidinkielen kanssa hän jaksoi tehdä työtä sitkeämmin ja jopa kirjoitteli huvikseen vapaa-ajalla. Suuri haave olisi ollut päästä toimittajan ammattiin, mutta lopulta Ville päätyi markkinoinnin ja IT-puolen opiskeluun käytyään ensin lukion tyydyttävällä menestyksellä.

Ville valmistui ammattikorkeakoulusta, jonka aikana suoritettu harjoittelujakso ohjasi hänet erikoistumaan hakukoneoptimointiin. Nykyisin Ville työskentelee Maltalla Moneysitesilla suomenkielisenä SEO-asiantuntijana. Koodi ja sanat ovat päivittäisinä työvälineinä ja mies on ylpeä sitkeydellä hankitusta osaamisestaan.

Perttu, 26

perttu-lukihairioPertulla todettiin lievä/keskivaikea lukihäiriö 4. luokalla. Seurasi kaksi vuotta erityisopetusta, luokalle jääntikin oli lähellä. Hankalimmaksi hän on aina kokenut uusien sanojen lukemisen ja oppimisen. Ääneen lukeminen muiden kuullen jännitti aina.

Lukiossa Perttu ei antanut lukivaikeuden häiritä, vaan hoiti tehtävät huolellisesti. Ruotsi vain ei sujunut. Suuri intohimo oli matematiikka, joka vei puolet opiskeluajasta. Siinä hankaluuksia tuottivat sanalliset tehtävät. Ylioppilaskirjoituksiin Perttu sai lukihäiriön takia lisäpisteen, ja menestyikin ihan kohtalaisesti. Hän läpäisi pääsykokeen ja pääsi aloittamaan diplomi-insinööriopinnot.

Yliopistossa Perttu opetteli opiskelemaan keskittyen enemmän kokonaisuuksiin kuin lukemiseen sanasta sanaan. Oma opiskelutyyli löytyi vasta toisena vuotena ja sisälsi kirjojen kahlaamista ja silmäilyä, muistiinpanojen tekemistä, satunnaisia luentoja ja ryhmätyöskentelyä. Menetelmät tuottivat tulosta niin, että Perttu valmistui 3,5 vuodessa erittäin hyvillä arvosanoilla.

Nykyisin Perttu tarkistuttaa tärkeät tekstit työtoverillaan, jotta vältytään kirjoitusvirheiltä ja väärinymmärryksiltä. Tavoitteena on väitellä tohtoriksi tai hankkia toinen tutkinto ulkomailta – eikä Perttu usko lukivaikeuksien estävän onnistumista. Hän haluaa esimerkillään kannustaa muita lukihäiriöisiä ja muistuttaa, että kova työ palkitaan.

Tiina, 40 v

tiinan-lukihairio-vaikeudetTiinalla todettiin ala-asteen 3. luokalla keskivaikea lukihäiriö. Lukemaan hän oli oppinut jo 5-vuotiaana, eikä se vaikeuksia tuotakaan vaan oman tekstin tuottaminen. Tiina kävi kouluaikana kuusi vuotta lukitunneilla ja oppi siellä tarkistamaan tekstinsä useaan kertaan.

Nyt ongelmaa helpottavat tekstinkäsittelyohjelmien oikolukutoiminnot.

Peruskoulun Tiina sai käytyä, vaikka suurta intoa opiskeluun ei syntynytkään. Ammattikoulu sujui kuitenkin kohtalaisesti. Kun Tiina jatkoi opiskelua aikuisena, kävi ilmi, että jo lapsena koetut matematiikan hankaluudet liittyivät lukihäiriöön. Hän valmistui nelivuotisiksi tarkoitetuista opinnoistaan kuudessa vuodessa.

Lue lisää kokemuksia lukihäiriöistä